Blogi

Rehtori Maritta Poijärven tammikuun tervehdyksessä puhutaan unelmista, kevätlukukaudesta ja koulun uudesta opetusteemasta.

Rehtori Maritta Poijärven jouluterveiset kuvislaisille.

Näkymätön luonto -näyttely oli esillä Villa Elfvikin luontotalon vaihtuvien näyttelyiden tilassa 11.3.2020 alkaen, kunnes luontotalo sulkeutui muiden yleisötilojen lailla. Näyttelyn teoksia esitellään tässä verkkonäyttelyssä. Tervetuloa tutustumaan teoksiin ja niiden syntyvaiheisiin!

Keväällä 2020 Espoon kuviksessa valmistui 25 kuvataiteen perusopetuksen laajan oppimäärän lopputyötä. Töitä valmistui yhteensä kahdeksasta eri työpajasta ja viidestä eri opetuspisteestä.

Alussa oli siemen: papuja, herneitä, auringonkukkaa. Oman kasvualustan rakentaminen.

Vietimme syyslukukauden ensimmäisen kuuden viikon tunnit metsäretkillä. Säänkestävä vaatetus ja kevyet kenttävarusteet.

Tapiolan 6–7-vuotiaat pojat, Eliisa Sorvali. Animaatio on poikien tarina siitä, mitä tapahtuu päivällä ja yöllä kun retiisit kasvavat.

Lokakuussa 2016 lähdimme katsomaan millaisia kantoja on maanläjitysalueella Espoon Kulmakorvessa. Oppaina olivat Espoon kaupungin luonnonhoitoyksiköstä Kati Tuura ja Juho Ikäheimo. Espoon kuvataidekoulusta Eliisa, Mari ja Marjatta.

Opinmäen 8-9 vuotiaiden ryhmän ”Oma puu” maalauksia

Keräsimme läpinäkyviin rasioihin oppilaiden kanssa kiinnostavan kokoelman erilaisia siemeniä, joihin he arjessaan törmäsivät. Osa siemenistä löytyi ulkoa, osa keittiön kaapista, osa eväistä, osa opettajan kätköistä.

Olarin opetuspisteen ympäristö on puistomainen. Kauniilla säällä siellä piirretään ja maalataan ulkona.

Puu on aina erilainen. Se on yksityiskohdissaan loputon, se koostuu hyvin erilaisista osista ja asioista, mutta juuri siksi se on ehyt kokonaisuus.

Olari 2, to 9A

Olars 2. 10-11 år Djungel-collagearbete

Olari 2, 11-12 B ryhmätyö

Olari 2. 11-12 A

Lähdimme liikkeelle muodosta, joka kasvaa. Paperiset suikaleet alkoivat muotoutumaan ytimen ympärille kaarevaa muotoa toistaen. Muodot kasvoivat ehkä kukiksi, ruseteiksi ainakin monen muotoisiksi.

Kylvä siemen maahan ja seuraa sen itämistä. Jokaisessa siemenessä on mahdollisuus uuden alkuun. Mitä siemenestäsi itää?

Revimme ja leikkasimme ruskean eri sävyjä ja liisteröimme ne isolle paperille ja saimme aikaan maanpinnan. Liisteriä levitettiin käsin ja pensselillä ja työ eteni vauhdilla parin kanssa.

Oppilaat (5-7v. ja 10v.) tutkivat oikeita siemeniä ja pohtivat, millainen voisi olla taiteilijan oma siemen. Millainen kasvi siitä voisi kasvaa? Siemeniä toteutettiin vääntelemällä kepeistä ja rautalangoista, löträämällä liisterilöllöllä, muotoilemalla savesta ja raaputtamalla omatekoiselle raapekartongille. Siemeniä tehtiin sekä yksin että yhdessä. Osa oppilaista ehti myös animoimaan oman kasvinsa kasvun.

Lämmin ilma huokuu vastaan ja kosteus tiivistyy silloin tällöin iholle putoaviin vesipisaroihin. Maa ja kasvit tuoksuvat voimakkaasti.

Opetusharjoittelija Tiinan vetämällä tunnilla kymmenvuotiaat toteuttivat multa-animaatioita: Mitä mullassa tapahtuu? Madot ja muut ötökät edistävät maatumista ja möyhivät mullasta hyvän paikan kasveille juurtua ja kasvaa!

Leppävaaran opetuspisteen 6-7-vuotiaiden ryhmä lähestyi metsä-teemaa edellisen kevätnäyttelyn innoittamana. Oppilaita oli jäänyt näyttelystä kiinnostamaan toisten ryhmien tekemät majojen pienoismallit. Lukukauden alussa kuljimme lähiympäristössä ja pohdimme, mitä materiaalia voimme luontoa vahingoittamatta kerätä omien majojen materiaaliksi.

Tässä 6-vuotiaat katselevat timelapse-animaatiota siemenen itämisestä ja lehtien ja kukkien avautumisesta. Olemme jo alustuksessa katselleet videota, johon lapset ihastuivat ja halusivat katsella sitä uudelleen samalla kun muotoilevat savesta omia mielikuvituksellisia siemeniään.

Taimet oli tarkoitus muotoilla ja rakentaa pääosin paperista ja muista luonnossa maatuvista materiaaleista. Ennen kun muotoja päästiin tekemään, teimme Leppävaaran 9-10- ja 10- vuotiaiden ryhmien kanssa erilaisia kokeiluja paperilla. Miten saadaan paperi muuttumaan kolmiulotteiseksi?

Millainen on metsä? Millainen se on nyt? Mitä tiedetään menneisyydestä ja mitä ennustetaan tulevasta?

Erilaiset kotikeittiöstä ja pihoilta haalitut siemenet, joita oli tunnusteltu ja joista oli tutkittu muotoa ja pintaa, väriä jä kokoa, antoivat ideoita omalle kuvittelulle. Myös taideteosten tarkastelusta saatiin lisää ideoita. Millainen on minun kasvini siemen? Siemenet muotoiltiin savesta. Erityinen huomio oli siementen pinnan kuvioinnissa.

Metsässä puilla olisi varmaan paljon kerrottavaa jos osaisivat puhua! Kuvataidekoululaiset auttoivat puita tarinoimaan muotoilemalla niille väliaikaset suut tai kasvot. Materiaaleina käytettiin kierrätyssavea sekä maasta löytyneitä irtoaineksia.

Kantojen hakureissulla Ämmässuolla olivat opettajat: Mari, Marjatta ja Eliisa. Espoon metsäsuunnittelun luonnonhoitoyksiköstä olivat opastamassa johtaja Kati Tuura ja Juho Ikäheimo.

Ohjeita siementen kylvämiseen

Metsä, puut ja kasvit- teemaa lähestyttiin ryhmissä eri tavoin pitkin syksyä. Ryhmät Leppävaarassa käyttivät luontoa konkreettisesti materiaalina ja tekivät kuvia ulkona tai kurjemmalla säällä sisällä ulkoa löydetyin materiaalein. Rakennettiin omakuvia ja tehtiin yhteisiä teoksia käyttäen luonnonmateriaaleja kuten kynää ja väriä – viivoina ja pintoina. Yhdessä työskenneltäessä tutustuttiin samalla ympäristöön ja toinen toisiimme.