Missä turvallisuus tuntuu?
“Turvallisuus tuntuu sydämessä!” – ”Tuntuu turvalliselta äidin tai isän sylissä.” – “Mun koiran kanssa halatessa…” – “Turvallisuus tuntuu koko kehossa.”
Syksyllä 2022 lastenoikeuksien viikon teemana oli turvallisuus. YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa aikuisia huolehtimaan siitä, että jokaisen lapsen oikeus elää ja kasvaa turvassa toteutuu. Kuviskoululaisten lasten mielestä turvallisuus oli todella tärkeä aihe, josta riitti puhuttavaa.
Käytimme inspiraationa Lastensuojelun keskusliiton sivuille koottavaa materiaalia, josta löytyi erinomainen juliste turvallisuuden eri puolista. Lapsia pohditutti esimerkiksi sosiaalisen median turvallisuus ja yksin kulkeminen kaupungilla. Monet halusivat kertoa kokemuksia, joissa turvallisuus oli vaarantunut esimerkiksi kiusaamisen takia. Sosiaalisessa mediassa oli joskus puhuttu pahaa selän takana. Joku oli lähtenyt pois turvattomasta Whatsapp-ryhmästä, ettei tarvitsisi kohdata ikävää puhetta.
Lapsia pelotti esimerkiksi, jos kaupungilla kohtasi jonkun sekavan henkilön. Mietimme yhdessä, miten lapsi voisi toimia, jos kokee turvattomuutta. Lapset ehdottivat, että kulkuneuvoissa voisi mennä jonkun turvallisen tuntuisen aikuisen tai kuljettajan lähelle istumaan tai voisi puhua puhelua oman vanhemman kanssa koko matkan ajan.
Kavericroquis
Turvallisuutta lapsille loivat enimmäkseen oma koti, perhe ja ystävät. Aloitimme croquis-piirtämisen turvallisuusteemalla ja pohdimme millaiset asennot voisivat taiteessa viestittää turvallisuudesta. Malleja tarvittaisiin kaksi, ja heidän välillään oli välittävä, toista kunnioittava asento tai vaikka joku huomionosoitus: pidettiin kädestä, halattiin, autettiin kaveria, jos tämä oli kaatunut jne.
Myös eläimen seura saattoi tuntua joistakin turvalliselta: mallit saattoivat esittää ihmistä ja eläintä. Croquis-piirustus tehtiin valkoisella kynällä mustalle paperille ja samalle paperille mahtui useampia malleja. Oppilaat saivat toimia malleina vuorotellen.
Heijastinteokset
Mallipiirustuksen jälkeen leikattiin parhaat malliasennot irti paperista niin, että hahmoista muodostui varjoja. Olimme saaneet liikennemerkeistä yli jäänyttä eri väristä heijastintarraa lahjaksi Espoon kaupungilta ja siitä toteutettiin varjoihin kuvioita ajatuksella “missä turvallisuus tuntuu?” Aika monilla turvallisuus tuntui sydämen seuduilla, kasvoilla ja käsissä, kohdissa, joilla voi vaikka pitää turvallista ihmistä kädestä tai halata tätä.
Kavericroquishahmoista toteutetut ja heijastimilla täydennetyt siluetit koottiin luokkamme ikkunaan teokseksi. Se liittyi Kuvataidekoulujen liiton VALOA - LJUS -kokonaisuuteen, jossa ympäri maata juhlitaan lasten oikeuksien päivää valoteoksilla.
Pohdimme tänä vuonna valoteoksen energiatehokkuutta ja tähän saamamme kierrätetty heijastinmateriaali toi idean: Teoksemme näkyi marraskuun hämärälle kadulle varjoina luokan valoja vasten, mutta hahmot myös loistivat heijastinkohdistaan autojen valokiilojen avulla jonkun ajaessa vieressä olevalle parkkipaikalle.
Teksti: Mari von Boehm
Myötätunto ja moninaisuus on Espoon kuvataidekoulussa vuosina 2022–2024 toteutettava hanke, jossa kehitetään vastuullisuuskasvatuksen näkökulmaa osana kuvataidekoulun pedagogiikka, samalla kun tuetaan koko koulun sitoutumista vastuullisten arvojen mukaiseen toimintaan. Hanke on saanut valtionavustuksen Opetushallitukselta. Blogikirjoitusten sarja esittelee hankkeen tuloksia.
