Kuvataide- ja muotoiluharrastus tuo tuttua ja turvallista yhteisöllisyyttä

Rehtori Maritta Poijärvi kirjoittaa blogissa, miten kuvataiteen ja muotoilun harrastuksen arvo ja voima on mittaamaton näinä epävarmoina aikoina.

Niiskuneiti pani käpälänsä Muumipeikon käpälään. – Oli miten oli, hän sanoi. – Niin kauan kun sinä et pelkää, minäkin lupaan olla pelkäämättä.” - Muumipeikko ja pyrstötähti

Kuvataiteen ja muotoilun harrastuksen arvo ja voima on mittaamaton näinä epävarmoina aikoina.

”On helpompi rakentaa vahvoja lapsia, kuin korjata rikkinäisiä aikuisia”, sanoi Frederick Douglass viisaasti jo 1800-luvulla. Tässä piilee myös kuvataiteen ja muotoilun harrastuksen voima ja energia.

Kuvataide- ja muotoiluharrastus lohduttaa, syleilee ja antaa ilon pilkahduksia, unelmia ja toivoa näinä epävarmoina aikoina – tuo värejä mustavalkoiseen ja epätarkkaan dokumenttielokuvaan.

Kuvataide- ja muotoiluharrastus tuo tuttua ja turvallista yhteisöllisyyttä. Tuttujen kaverien tapaaminen tutussa kuvisluokassa ja saman intohimon äärellä jopa 15 vuoden ajan on voimaannuttavaa. Turvallisessa ryhmässä jokainen uskaltaa olla oma itsensä, onnistua, erehtyä ja haastaa itseään taitojensa äärirajoille. Kehittyä parhaaseen mahdolliseen potentiaaliinsa.

Kuviskaveri kohdataan aina arvostavasti ja kunnioittaen toisen ainutlaatuisuutta. Jokainen saa olla omanlainen, ihastuttava persoonansa. Kuvisopettaja rakentaa lempeää ja kaikkia arvostavaa kohtaamista ryhmässä toisia ryhmäläisiä kohtaan.

Kuvataide ja muotoilu kasvattavat ja rohkaisevat myös yksilöllisyyttä ja auttavat meitä ymmärtämään myötätuntoisesti eri kulttuureja, kulttuuritaustoja ja itseämme.
Miten onnekkaita me kaikki kuvislaiset olemmekaan, kun saamme tehdä työtä visuaalisemman, kauniimman, suvaitsevamman ja onnellisemman tulevaisuuden hyväksi.

Maritta Poijärvi
Rehtori

Kuva: Oona Frisk

Julkaistu
30.3.2022