Retki tuntemattomaan
Leppävaaran 9–10-vuotiaiden ryhmän kanssa tutustuimme taideteokseen, joka inspiroi oman teoksen tekemiseen. Tutkimme myös mikroskooppikuvia kasvimaailmasta. Oppilaat innostuivat tehtävästä ja työskentelimme teeman parissa eri tavoin neljä opintokertaa maalis-huhtikuussa 2021. Myös 6–7-vuotiaiden ryhmässä inspiroiduttiin samasta aiheesta.
Opintokokonaisuudesta on tehtävä Näkymätön luonto -tehtäväpankissa.
Tutustuimme mediataideteokseen, joka itselleni tuli vastaan etsiessäni Mediataide kasvattaa -sivustolta sopivia teemoja ja materiaaleja oppilaiden kanssa tarkasteltaviksi ja pohdittaviksi.
Teos hämmästytti oppilaita. Kysymyksiä sateli ryhmästä ja teos katsottiin useampaan kertaan. Mitä siinä tapahtui? Miksei näytetty mitä pensaiden takana oli? Oliko siellä jotain? Jäikö meiltä osa näkemättä? Liikkeen aiheuttajaksi arveltiin sudenkorentoja, villieläimiä ja avaruusolioita. Pohdimme myös mitä tunteita teos meissä herätti. Jonkun mielestä teos oli uhkaava, toisen mielestä jännittävä, kolmannen outo.
Teos sai oppilaat miettimään, mitä asioita huomaamme tai emme huomaa. Mitä jää huomaamatta, kun ääni tai kuva kiinnittää huomion yhteen paikkaan? Tapahtuuko toisaalla silloin jotain muuta? Myös teoksen tapahtumapaikka herätti kysymyksiä. Onko se metsä, viidakko? Onko jokin oikea ja todellinen paikka?
Tarkastelimme keskustelun jatkoksi Henri Rousseaun maalauksia viidakosta. Erityisesti teos yllätys herätti keskustelua. Tiikerillä on outo asento. Onko tiikeri hyökkäämässä, kun se näyttää hampaitaan? Vaaniiko se jotain vai voisiko sittenkin olla pelokas ukonilman vuoksi?
Toisessa teoksessa katsottiin eri muotoja ja värejä, kasvien sekaan piiloutuneita eläimiä ja pohdittiin, kuinka maalaukseen saisi rehevyyttä ja runsautta. Puhuimme sommittelusta ja värien käytöstä tilan kuvaamisen keinoina.
Tämän jälkeen oppilaat saivat tehtäväkseen tehdä kuvan siitä, mitä heidän mielestään oli se, minkä äärellä teoksessa oltiin. Mitä teos jätti näyttämättä? Oppilaat luonnostelivat teoksensa ja maalasivat sen akvarellein akvarellipaperille.
Tällaisiin maisemiin päädyttiin mediateoksen johdattelemana. Kuvatekstin on kirjoittanut kuvan tekijä.
Seuraavilla opintokerroilla tutkimusmatkailijat tutkivat luonnonmateriaalien näytteitä usb-mikroskoopilla. Kevät oli vasta niin alussa, että tutkimme niitä kasveja, kasvien osia ja siemeniä, mitä onnistuin löytämään juuri lumen alta paljastuneesta maasta.
Mikroskooppitutkimukset herättivät intoa ja kysymyksiä. Krassin siemenen pinta oli yhden mielestä kuin iho ja toisen mielestä näytti aivoilta. Kehäkukan siemen näytti merihevoselta tai joltain piikikkäältä toukalta.
Innostuttiin katsomaan kaikkea, mihin suinkin USB-mikroskoopin johdon kantama antoi periksi – miltä näyttää iho, kynnet, hiukset. Miltä farkut, paita, paidan painatus, väri paperin pinnassa jne. Tästä tuli kiehtova tutkimusmatka!
Kasvin sisälle pääsemiseen käytettävissä olevan mikroskoopin tarkkuus ei riittänyt. Netistä löytyy onneksi runsaasti hienoja kuvia elektronimikroskoopilla tutkituista kasvisoluista ja erilaisista kasvien osista kuten siemenistä. Tarkastelimme myös mikroskooppikuvien innoittamana tehtyä taidetta.
Oppilaat kokeilivat kuplamaalausta. Miten siinä muodostuvat kuviot? Onko tekniikka jotenkin hallittavissa? Saisiko tällä tavalla kuvattua, miltä näytteet näyttivät mikrsokoopissa?
Kuplamaalaus oli itsessään innoittava prosessi. Pillillä puhallettiin nestemäisen värin ja astianpesuaineen sekoitus kuplivaksi ja kuplat siirrettiin paperille. Kuplivat värit sekoittuivat paperilla ja välillä väriä tuli niin paljon, että tuloksena oli suuri lätäkkö. Vähitellen kokeilujen ja harjoittelun kautta jokainen löysi keinoja hallita kuplamaalauksen värejä ja muotoja.
Oppilaat pohtivat projektin edetessä kasvien erilaisia merkityksiä. Ympäristöämme kaunistava ja meitä virkistävä vaikutus oli ensimmäinen heidän listallaan – kasvit ovat kauniita ja on kiva katsella niitä. Mielessä olivat myös kasvien tehtävä hapen ja ravinnon rakentajina. Jopa kasvien lääkinnälliset vaikutukset mainittiin.
Kuplamaalauksista syntyi erilaisia kokonaisuuksia. Niissä näkyvät kasvien siemenet ja niistä kasvavat kasvit. Osa teoksista on ikään kuin mikroskooppikuvia jostakin oman maiseman osasta.
Toteutin samaa teemaa soveltuvin osin myös 6–7-vuotiaiden ryhmässä. Heidän kanssaan päädyimme tekemään kuplamaalauksista tutkimusmatkailijan löytämien kasvien siemeniä ja jatkoimme piirtämällä näkyviin myös siemenestä kasvavan kasvin. Näistä teimme timelapse -kuvausten tapaan animaation, jossa kuvataan, kuinka kasvi kasvaa siemenestä.
Kuvat ja teksti: Minttu Hyytiäinen
Oppilastyöt: Leppävaaran opetuspisteen 9–10A- ja 6–7-vuotiaiden ryhmät