Kertomuksista kuviksi

Vuosina 2021–2022 Espoon kuvataidekoulun teemana on kirjallisuus ja tarinat. Koko koulun yhteistä opetusteemaa käytetään monipuolisesti tehtävänantojen innoituksena. Lukuvuoden alussa teemn alla on tailteiltu esimerkiksi lukutoukkia.
Jutun kuvat: Palttinan päiväkodin oppilaat, opettajana ja kuvaajana Nina Ruokonen.

Kertomuksista kuviksi

Arkiajattelussa kuvataide ja kirjallisuus vaikuttavat olevan toisilleen yhtä läheistä sukua kuin omena ja päärynä: molemmat niistä ovat taiteen alalajeja, mutta tyyliltään aivan erilaisia. Miten kirjallisuus voi siis toimia kuvataiteen ja muotoilun opetuksen lähtökohtana?

Vaikka miten, totesivat kuviskoulun opettajat, kun koulun henkilökunta ideoi kevätlukukauden alussa uutta teemaa hyödyntäviä opetustehtäviä. Kirjallisuudella ja kuvataiteella on paljon yhtymäkohtia, ja tarinoille ja kirjoille löytyi kuvisluokasta valtavasti erilaisia käyttötapoja.

Palttinan päiväkodin varhaiskasvatusryhmässä maalattiin syksyllä 2021 lukutoukkia

Kuvataiteen äärelle päätyy helposti jo ihan kirjallisuutta tutkimalla. Varsinkin lastenkirjallisuudesta iso osa kerrotaan ennemmin kuvin kuin sanoin. Kuvataide voi olla kirjassa läsnä myös kansitaiteena ja yksittäisinä kuvituksina, jotka ruokkivat lukijan mielikuvitusta. 

Ryhmän oppilaat tutustuivat tehtävää varten Eric Carlen lastenkirjaklassikkoon Pikku toukka paksulainen

Kirjallisuutta edustavat myös sarjakuvat, joiden skaala yltää yhden tai muutaman ruudun stripeistä tai monisivuisiin sarjakuvaromaaneihin. Ne ovat kaikki sekä kirjallisuutta että kuvataidetta. 

Hienot lukutoukat tehtiin sekatekniikalla: maalaamalla, piirtämällä, leikkaamalla ja liimaamalla.

Tarinoita löytyy muualtakin kuin kirjahyllystä. Kuvataidekoulun opetusryhmissä ja työpajoissa tehdään animaatioita ja elokuvia, joiden työvaiheisiin kuuluu käsikirjoittaminen. Tarina on tärkeä osa myös pelejä, joiden hahmot, maailmat ja visuaaliset ilmeet loihtii taiteilija.

Jokainen sai itse päättää, mitä lukutoukka on syönyt. Toukkien sisältä luukkujen takaa löytyy mm. appelsiineja, nallekarkkeja ja lihapullia.

Tarinankerronta on hyötyä myös muotoilun opetuksessa. Vaatteiden, tilojen ja esineiden suunnittelussa on aina pidettävä mielessä, ketä ja mitä tarkoitusta varten lopputulos oikein on. Mielikuvaharjoittelua auttaa se, että suunnittelutyön ympärille sepittää kertomuksen. 

Teokset ovat lasten oman kekseliäisyyden värittämiä tulkintoja lastenkirjan aiheesta.

Sadut, runot, romaanit ja muut kertomukset sopivat helposti kaikenlaisten kuvataideprojektien aiheiksi. Monen lapsen kuvisinnostus alkaa fiktiivisten hahmojen piirtämisenä, kun mieleen jääneet ja itse keksityt tarinat huutavat päästä näkyvään muotoon

Sekatekniikan ansiosta valmiissa teoksissa on kerroksellisuutta ja jännittävää tekstuurien vaihtelua.

Kirjallisuusteemaa voidaan lähestyä myös konkreettisemmasta näkökulmasta. Esimerkiksi kirjaston poistokirjat ovat kierrätysmateriaalia, josta voi loihtia mitä mielikuvituksellisempia veistoksia, vaatteita, kollaaseja ja maalauspintoja.

Kurkistusluukut ovat monista lastenkirjoista tuttu tekniikka, jotka tuovat töihin vuorovaikutusta ja yllätyksellisyyttä.

Kuvataidekoulu tekee tulevana lukuvuotena yhteistyötä myös Espoon kirjastojen kanssa. Se saattaa tarkoittaa esimerkiksi inspiraatiomatkoja kirjastoon, tiloihin toteutettavia taideteoksia sekä kirjastojen tarpeisiin vastaavia muotoilutehtäviä.

Uusi teema tarjoaa kuviskoulun opettajille lukemattomasti ideoita opetukseen.

Teksti: Krista Holm

Juttu on julkaistu Pensselihirmut 2021 -lehdessä elokuussa 2021.

Julkaistu
29.10.2021