Käsitutkimuksia ja savikädet

Oppilaat olivat nähneet kuviksessa toisten tekemiä käsiteoksia ja kysyivät, milloin voisimme tehdä omia. Niinpä sukelsimme yhdessä käsien ja käsillä tekemisen maailmaan.

Ryhmässä on oppilaita, jotka ovat selvästi orientoituneita realistisen piirtämisen harjoitteluun, sekä oppilaita, jotka nauttivat enemmän vapaasta ja kokeilevasta työskentelystä. Koko ryhmä hyötyy monipuolisuudesta: realistiseen piirtämiseen keskittyvien on hyvä välillä irrotella ja työskennellä vapaammin, ja kokeilemisesta nauttivien oppilaiden on puolestaan hyvä harjoitella havainnosta piirtämistä, vaikka se tuntuisikin haastavalta. Tavoitteena oli vahvistaa oppilaiden havainnointitaitoja, rohkeutta kokeilla erilaisia työskentelytapoja sekä luovaa ongelmanratkaisua.

Tutustuimme sormiaakkosiin sekä erilaisiin käsimerkkeihin ja niiden merkityksiin. Samalla pohdimme, miten kädet voivat toimia viestinnän välineenä ja mitä kaikkea käsillä voi ilmaista.

Järjestimme luokkaan kokeilupisteitä, joissa oppilaat saivat harjoitella sekä realistista kuvaamista lyijykynällä että sensorista käsillä tekemistä ja kädenjälkien tutkimista. Käsiä hierottiin esimerkiksi hiileen ja painettiin niiden jälkiä paperille, kokeiltiin miltä maali tuntuu käsissä ja millaisia jälkiä syntyy painamalla tai rummuttamalla. Oppilaat keksivät myös omia käsiaiheisia kokeilupisteitään, joten varastosta haettiin esimerkiksi muovailuvahaa, rautalankaa ja maalarinteippiä oppilaiden omiin kokeiluihin.

Kuvataiteen lukuvuoden teemana on Meidän kuvis. Kun kysyin oppilailta, miten he haluaisivat toteuttaa lopulliset teoksensa näyttelyyn, vastaus oli yksimielinen: savesta.

Aloitimme pohtimalla käsiä: käsi voi muotonsa lisäksi olla toiminnan, vuorovaikutuksen tai huolenpidon symboli. Miltä käsi voi näyttää? Mitä kaikkea käsillä voi tehdä, mitä niissä voi pidellä? Miten niillä voi viestiä: uhata, rikkoa, suojella, auttaa tai lohduttaa? Millaisen käden haluaisin itse tehdä ja mitä haluaisin sen viestivän muille?

Savityöskentelyn alussa pohdimme yhdessä, mikä olisi paras tapa toteuttaa käsi savesta. Moni oppilas päätyi kaulimaan savesta levyn, piirtämään siihen oman kätensä ääriviivat ja jatkamaan työtä muotoilemalla litteästä kädestä kolmiulotteisen. Lisäksi harjoiteltiin luovaa ongelmanratkaisua, kun yritettiin saada erilaiset kädet pysymään asennoissaan.

Oppilaat työskentelivät innostuneesti, vaikka tehtävä tuntui välillä haastavalta. Työ vaati sinnikkyyttä ja keskittymistä.

Polton jälkeen oppilaat saivat jatkaa teostensa työstämistä vapaasti haluamillaan materiaaleilla ja tavoilla, käyttäen omaa luovuuttaan. Teoksista tuli hienoja, mutta tärkeintä oli tutkiminen, kokeileminen, yhdessä ideointi, ongelmanratkaisu sekä oivallus siitä, miten monella tavalla kädet voivat kertoa tarinoita ja välittää ajatuksia ilman sanoja.

Ryhmät: 
Olari 8–9-vuotiaat
Tapiola 8–10-vuotiaat

Opettaja, teksti & kuvat: Niina Thuneberg